Palveluntuottajien UKK

Millaisessa roolissa Kuopion kaupunki näkee palveluntuottajat osana työllisyydenhoitoa?

Palveluntuottajilla on erittäin tärkeä rooli. Tarvitsemme palveluntuottajien osaamista julkisten työvoimapalveluiden toteuttamiseksi ja työllisyydenhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi niin palveluntuottajan kuin yhteistyökumppanin roolissa. Käymme Kuopion työllisyysalueella jatkuvaa markkinavuoropuhelua palveluntuottajien kokemusten ja näkemysten kuulemiseksi hankinnoista.

Miten korkeakoulut voisivat entistä joustavammin tarjota työnhakijoille erilaisia palveluita erilaisten koulutusten ja valmennusten osalta? Mitä korkeakouluilta toivotaan uudella tavalla kehitettäväksi, jotta pystytään vastaamaan nopeammin työnhakijoiden ja työmarkkinoiden tarpeisiin?

Yhteys korkeakoulun ja työelämän välillä on avainasemassa työelämää palvelevan koulutuksen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Toivomme korkeakouluilta innovatiivista kehittämisotetta opiskelijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden uraohjauksen vahvistamisessa jo opintojen aikana sekä alueen yritysten ja opiskelijoiden kohtauttamista eri keinoin. Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla suomen kielen taidon tukeminen jo opiskeluaikana edistää työllistymismahdollisuuksia.

Miten kehitämme toimintaamme, jotta vastaisimme kunta-alueiden tarpeisiin?

Kunnat ovat toivoneet enemmän lähipalveluita myös pienemmille paikkakunnille. Ryhmämuotoisissa koulutuksissa ja valmennuksissa on ollut nähtävissä haasteita saada riittävää ryhmää kokoon, joten asiakasohjauksen, palveluiden markkinoinnin ja opiskelijarekrytoinnin innovatiivinen kehittäminen on toivottavaa. Yhteistyö palveluntuottajien ja kuntien kesken koulutusten ja valmennusten markkinoinnissa on tärkeää. Kehittämistyötä toivomme voivamme tehdä palveluntuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa aktiivisesti. Digitaaliset palvelut voivat olla osaratkaisu pienten kuntien asiakastarpeisiin, mutta ne eivät ratkaise kaikkia haasteita ja asiakastarpeita. Yksilölliset ja täsmäpalvelut koetaan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta merkityksellisiksi. Hankintoja voidaan tehdä yksittäisiin palvelutarpeisiin myös pienemmille alueille kuten Sisä-Savo.

Miten palveluntuottajana voimme tukea uudistusmatkalla ja tuoda lisäarvoa työllistämiskenttään?

Toivomme avointa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä. Otamme mielellämme vastaan uusia ideoita ja ratkaisumalleja, myös pienempien kuntien tarpeisiin. Toivomme, että osallistutte tarjoamiimme markkinavuoropuhelutilaisuuksiin aktiivisesti. Mielellämme kuulemme myös kokemuksista, joissa on ollut aiemmin haasteita tai epäonnistumisia, jotta oppisimme tulevaa varten.

Miten kilpailutukset eri alueilla järjestetään? Käytännön toimintamalli koulutus- ja palveluhankinnoissa.

Kuopio vastuukuntana vastaa palveluhankinnoista Kuopion työllisyysalueella. Toimintamallit valitaan tapauskohtaisesti palvelun luonteen, ennakoidun arvon ym. seikkojen perusteella. Hankintoja tullaan tekemään pienhankinnoissa dynaamisina pienhankintoina sekä muina pienhankintoina. Kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa käytetään hankintalain mukaisia hankintamenettelyitä.

Jatkuuko esim. yhteishankintakoulutukset rahoitusmuotona vuoden 2025 jälkeen?

Jatkuvat, ne ovat lakisääteisiä työnantajille suunnattuja palveluita. RekryKoulutus on vaikuttavuustutkimusten mukaan vaikuttavimpia työvoimapalveluita. RekryKoulutuksia tullaan toteuttamaan työnantajan aitoon rekrytointitarpeeseen.

Jatkuuko vastaavanlaisten koulutusten rahoitus uuden rahoitusalueen toimesta vai käytetäänkö raha johonkin muuhun?

Työllisyysalue järjestää lakisääteiset työvoimapalvelut henkilö- ja työnantaja-asiakkaille jatkossa.

Taika-valmennus oli oikea-aikaisena palveluna hyvin yksilöllinen, asiakaslähtöinen ja tehokas palvelumuoto. Onko jatkossakin tarkoitus ostaa tämän kaltaista palvelua suorahankintana?

Valitettavasti emme ole tehneet päätöstä valmennuksen mahdollisesta jatkohankinnasta vielä.

Minkälaisia suunnitelmia Kuopion työllisyysalueelle on yrittäjyyttä tukevien koulutusten ja palveluiden osalta?

Yrittäjyyttä tullaan tukemaan aloittaville yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille suunnatuilla koulutuksilla ja palveluilla.

RekryKoulutusten roolista uudistuksen jälkeen, toiveista palveluntuottajille sekä projektin että yhteistyötapojen osalta, vaikuttavuuteen liittyvistä muutoksista, joilla voi olla vaikutusta yhteistyöhön, onko mielessä keinoja, joilla työnantajia voi tukea työllistämään esim. maahanmuuttajataustaisia osaajia tai miten yrityksiä tuetaan rakentamaan uutta kasvua?

RekryKoulutuksilla on uudistuksen jälkeenkin tärkeä rooli ja niiden sisältöjä ja toteutusmalleja halutaan kehittää tukemaan entistä vahvemmin työnantajien rekrytointitarpeita. Samalla RekryKoulutusten vaikuttavuuteen opiskelijoiden työllistymisen varmistamiseksi tullaan kiinnittämään huomiota.  Lisäksi maahan muuttaneet tullaan ottamaan huomioon RekryKoulutusten kohderyhminä ja esimerkiksi suomen kielen opetusta pystytään sisällyttämään RekryKoulutus-malleihin.

Miten tulosperusteisuus saadaan parhaalla tavalla osaksi hankintoja, koska osaan palveluista puhdas tulosperusteisuus ei välttämättä sovi?

Tulosperusteisuuden ja vaikuttavuuden arviointia tehdään palvelukohtaisesti. Tulemme pilotoimaan tulosperusteisuutta osassa hankintoja.

Raha ei ole enää “korvamerkittyä” erilaisiin kategorioihin eli miten työllisyysalue näkee tämän mahdollisuuden jatkossa? Onko sellaisia muutoksia tulossa, joihin voidaan varautua jo?

Työllisyysalue tulee järjestämään lain mukaiset työvoima- ja yrityspalvelut, jotka pitävät sisällään ammatillisia työvoimakoulutuksia, yhteishankintakoulutuksia, asiantuntija-arviointeja, yrittäjyyskoulutuksia ja -valmennuksia, muutosturvakoulutusta +55-vuotiaille, valmennuksia, kotoutumiskoulutusta ja muita kotoutumista edistäviä palveluita. Sinällään palveluiden kategoriat eivät tule muuttumaan, mutta palveluiden vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta voi tulla erilaisia painotuksia palveluiden välillä, uudentyyppisiä palvelumalleja jne., joista käydään tiivistä vuoropuhelua palveluntuottajien kanssa.

Kunnan oma rooli palveluntuottajana? Ja tämän vaikutus asiakastietojen siirtämiseen askarruttavat?

Työllisyysalueella tulee olemaan omaa palvelutuotantoa esimerkiksi valmennuksissa. Palvelutuotannon suunnittelussa otetaan huomioon kuntakokeilun kokemukset onnistuneista itse tuotetuista palveluista. Asiakkaiden palvelukokonaisuus tulee siis muotoutumaan työllisyysalueen omasta palvelusta yhdistettynä ostopalveluihin. Asiakkaiden omaehtoisen opiskelun tukemiseksi oppilaitosten ja muiden toimijoiden oma palvelutuotanto on myös merkittävässä roolissa.

Mitkä työllisyysalueet ovat Kuopion työllisyysalueelle mahdollisia kumppaneita hankintoja tehtäessä?

Kuopio tekee vahvaa yhteistyötä Itä-Suomessa sekä lähityöllisyysalueiden kesken. Kuopio on myös mukana C23-kaupunkien valtakunnallisten ja ylialueellisten hankintojen ryhmässä, jossa pohditaan yhteistyötä jopa Suomen laajuisesti.

Askarruttaa se, kuinka kunnat selviävät tilanteessa, varsinkin jos työhallinto lähettää vain “heikoimman” työvoimansa palvelun piiriin? Ja kuinka leimallinen kuntien “oma napa” nousee esiin ja estää ehkä pienten kuntien mukaan ottamisen täysivertaisena palvelun tarvitsijana?

Kuopion työllisyysalue käsittää 11 kuntaa ja joukossa on useita pieniä kuntia. Palvelut järjestetään koko alueelle huomioiden pienten kuntien tarve ja toiveet. Hankintoja voidaan jatkossa tehdä myös yksittäisiin palvelutarpeisiin. Työllisyysalueen palvelusuunnitelma tulee sisältämään kaikki työvoimapalveluiden piirissä olevat asiakasryhmät. Osa heikommassa tilanteessa olevista asiakkaista voi kuulua hyvinvointialueen palveluiden piiriin.

Millaisia muutoksia TE24-uudistuksen myötä on odotettavissa? Miten nämä muutokset vaikuttavat potentiaalisiin asiakkaisiin?

Työllisyysalueen palvelustrategiaan kuuluvat erilaiset palvelupolut erilaisia tarpeita omaaville asiakkaille. Digitaalisia palveluita vahvistetaan. Yksilöllisiä, täsmä- ja lähipalveluita lisätään jne.

Miten oppilaitoksille myönnettävä valtionosuusrahoitus (työvoimakoulutusten osalta) tulevaisuudessa jakautuu ja hallinnoidaan?

Valitettavasti työllisyysalueet eivät päätä tästä asiasta, vaan päätökset tehdään valtakunnan tasolla ja vuoden 2025 prosessin valmistelusta vastaa ELY-keskus. Kuopion työllisyysalue toivoo kuitenkin, että ns. VOS-koulutuksia tullaan järjestämään vahvasti edelleen, sillä ne täydentävät ja vahvistavat asiakkaiden mahdollisuuksia ammatinvalinnan ja työllistymisen näkökulmasta.

Palveluntuottajien yhdenmukainen hyödyntäminen, ei suosimisperustetta.

Kuopio vastuukuntana on sitoutunut noudattamaan julkista hankintalainsäädäntöä. Kuopio nojaa palvelustrategiassaan vahvaan monituottajamalliin.

Haluan tietoa koulutusalueen laajuudesta.

Kuopio järjestää lakisääteiset työvoimapalvelut Kuopion työllisyysalueella, joka kattaa 11 kuntaa: Kaavi, Keitele, Kuopio, Lapinlahti, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi ja Vesanto. Koulutuksia hankitaan ostopalveluina koko tälle alueelle. Joissain yksittäisissä palveluissa voi olla yhteistyötä muiden työllisyysalueiden kanssa.

Haluaisin lisätietoa julkisista hankinnoista (tulevista ja suunnitteilla olevista), sekä mitä muita reittejä on mahdollista kontaktoitua palvelujentuottajaksi.

Palveluntuottajat voivat ilmoittautua mukaan markkinavuoropuheluun ja tulla samalla lisätyksi työllisyysalueen palveluntuottajien listalle, jolle voimme jatkossa lähettää ennakkotietoa tulevista hankinnoista.

Lisäksi voi ottaa yhteyttä hankintavastaavaan, joka voi lisätä palveluntuottajan tiedotuslistalle:

Päivi Moilanen (etunimi.sukunimi@kuopio.fi, p. 044 718 3654). Lisäksi kannattaa seurata TyöNavigaattorin nettisivuja.